Tältä sivulta löydät linkin SOTE-sopimukseen eli sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimukseen. Sivulle on koottu myös keskeiset tiedot SOTE-sopimuksen sopimusratkaisusta eli neuvottelutuloksesta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työ- ja virkaehtosopimus (SOTE-sopimus) on Suomen suurin alakohtainen työehtosopimus, ja sitä noudatetaan hyvinvointialueilla. Se sisältää sote-alan omat työehdot, kuten palkkaa, työaikoja ja lomia koskevat määräykset. Tehy edustaa suurinta osaa tämän sopimuksen piiriin kuuluvista työntekijöistä. Nykyinen sopimuskausi on 1.5.2025–29.2.2028, eli 34 kuukautta.
Lue SOTE-sopimuksen koko sisältö KT:n sivuilla.
| PVM | KOROTUS | KOROTUSTAPA | HUOMIOT |
| 1.2.2025* | 2,50 % | paikallinen järjestelyerä | SOTE-sopimuksen palkkaohjelma |
| 1.6.2025* | 0,80 % | paikallinen järjestelyerä | Kuntien ja hyvinvointialueiden kehittämisohjelma |
| 1.10.2025 | 2,50 % | yleiskorotus | Korottaa tehtäväkohtaisia palkkoja, henkilökohtaisia lisiä sekä palkkahinnoittelukohtia |
| 1.11.2025* | 2,00 % | paikallinen järjestelyerä | SOTE-sopimuksen palkkaohjelma. |
| 1.8.2026 | 2,27 % | yleiskorotus | Korottaa tehtäväkohtaisia palkkoja, henkilökohtaisia lisiä sekä palkkahinnoittelukohtia |
| 1.10.2026 | 0,20 % | paikallinen järjestelyerä | |
| 1.10.2026 | 0,40 % | paikallinen järjestelyerä | Uusi palkkaohjelma |
| 1.4.2027 | 2,00 %
| yleiskorotus | Korottaa tehtäväkohtaisia palkkoja, henkilökohtaisia lisiä sekä palkkahinnoittelukohtia |
| 1.4.2027 | 0,40 % | paikallinen järjestelyerä | |
| 1.10.2027 | 0,40 % | paikallinen järjestelyerä | Uusi palkkaohjelma |
| 1.2.2028 | 1,00 % | paikallinen järjestelyerä | Uusi palkkaohjelma |
Korotukset yhteensä 14,47 %, vuosittain korkoa korolle laskettuna 15,14 %
* Nämä palkankorotukset perustuvat 2022 sovittuihin palkkaohjelmiin.
SOTE-sopimuksen 2,0 % paikallinen erä, jonka oli tarkoitus tulla maksuun 1.6.2025, siirretään maksettavaksi 1.11.2025 uuden palkkausjärjestelmän käyttöönottoon liittyen. Siirrosta maksetaan 140 euron kertapalkkio elokuussa 2025. Kertapalkkio maksetaan, jos yhdenjaksoinen työsuhde on alkanut viimeistään 2.6.2025 ja on voimassa 30.6.2025. Osa-aikaisille summa maksetaan osa-aikaprosentin mukaisesti.
Mikäli Teknologiateollisuuden työntekijöitä koskeva työehtosopimus irtisanotaan kolmannen sopimusvuoden osalta ja tämän sopimuksen viimeisen vuoden palkankorotukset muuttuvat, myös SOTE-sopimuksen vuoden 2027 sopimuskorotuksia tarkistetaan vastaavasti.
Korotusten määrä suhteutetaan uuden Teknologiateollisuuden työntekijöiden työehtosopimuksen mukaisiin korotuksiin: 1.4.2027 voimaan tuleva 2 %:n yleiskorotus ja 0,4 %:n paikallinen järjestelyerä huomioidaan samassa suhteessa.
Perälauta ei kuitenkaan koske uuden palkkaohjelman erää, joka on 0,4 % ja tulee voimaan 1.10.2027.
Palkkauksen kehityksen ennuste noudattaa ns. korkoa korolle -laskentatapaa, ja se on laadittu työehtosopimukseen kirjattujen korotusten pohjalta. Toteuma perustuu Tilastokeskuksen tilastoihin ja kuvaa sitä, miten palkkakehitys on jälkikäteen tarkasteltuna toteutunut suhteessa ennusteeseen.
Tähän on koottu uuden SOTE-sopimuksen keskeisimpiä tekstimuutoksia. Alta löydät tiivistetysti tärkeimmät muutokset ja miten ne vaikuttavat juuri sinun työhösi.
Tekstimuutokset tarkoittavat työehtosopimuksen kirjallisia tarkennuksia tai uusia määräyksiä, jotka vaikuttavat työntekijän oikeuksiin, velvollisuuksiin ja työn arkeen. Näitä voivat olla esimerkiksi muutokset työaikoihin, lomiin, korvauksiin tai muihin palvelussuhteen ehtoihin.
Halusimme vuoden 2025 neuvottelukierroksella parantaa synnyttäneiden asemaa yhteiskunnassa ja vaadimme, että työntekijällä on oltava mahdollisuus imettää lastaan työpäivän aikana työajalla. Imetystauko antaa myös perheille entistä enemmän vaihtoehtoja perhevapaiden pitämiseen. Tavoitteena oli saada asiasta selkeä kirjaus työehtosopimukseen – ja nyt se on toteutunut. Kyseessä on historiallinen läpimurto: ensimmäistä kertaa Suomessa palkallinen imetystauko on osa työehtosopimusta.
Määräyksen taustalla on ILOn äitiyssuojelusopimus, jossa naisille taataan oikeus palkalliseen imetystaukoon työajalla. Suomi ei ole ratifioinut sitä, se on häpeällistä. Lainsäädäntömme ei turvaa oikeutta imetykseen tai maidon pumppaamiseen työaikana.
Nyt julkisen sektorin työnantajat avaavat kanssamme latua ja mahdollistavat aidosti sen, että perhevapaita voidaan muutenkin kuin teoriassa jakaa vanhempien välillä tasaisesti, kun lasta voidaan imettää tai maitoa pumpata työajalla ja töiden lomassa.
Jatkossa työntekijällä tai viranhaltijalla, joka imettää alle 1-vuotiasta lastaan, on oikeus palkalliseen enintään 15 minuutin mittaiseen imetystaukoon työpäivän aikana, jos hänen työvuoronsa kestää vähintään kuusi tuntia. Tauko myönnetään, mikäli se on mahdollista työn luonne ja työyhteisön toiminta huomioon ottaen. Imetystauko luetaan työaikaan, mutta sen aikana ei saa poistua työpaikalta.
Tauon ajankohdasta sovitaan ensisijaisesti työntekijän ja työnantajan kesken, mutta esihenkilö voi määrittää sen, kunhan imettäjän ja lapsen tarpeet sekä työn sujuvuus ja asiakas- tai potilasturvallisuus otetaan huomioon. Tauko voidaan pitää yhtenä tai useampana jaksona, ja se pyritään sijoittamaan muun tauon yhteyteen. Työpäivän alkuun tai loppuun taukoa ei voida määrätä.
Imetystaukoa voi käyttää joko lapsen imettämiseen tai maidon pumppaamiseen. Taukoon sisältyy koko siihen kuluva aika, kuten mahdolliset siirtymiset, vaatteiden vaihto, peseytyminen ja muut valmistelut. Taukoa ei tarvitse pitää täsmällisesti tiettynä kellonaikana, vaan se voidaan ajoittaa työn kannalta sopivaan aikaikkunaan.
Työelämän tasa-arvoa edistetään myös kielen avulla. Työehtosopimukseen tehtiin nimikemuutos, jonka tavoitteena on vahvistaa sukupuolineutraalia ja kaikkia työntekijöitä kunnioittavaa ilmaisua. Aiemmat luottamusmies -nimikkeet on korvattu termeillä, jotka sopivat kaikille sukupuolesta riippumatta.
Uudet nimikkeet:
Aiemmin tilapäisen hoitovapaan palkallisuuden ehtona on ollut, että molempien vanhempien on pitänyt olla ansiotyössä kodin ulkopuolella. Jatkossa riittää, että molemmat ovat ansiotyössä. Enää ei ole merkitystä sillä, missä työtä tehdään.
Jos toinen vanhemmista työskentelee etänä kotoa käsin ja toinen on esimerkiksi terveysasemalla töissä, kotona työskentelevän ei automaattisesti edellytetä jäävän hoitamaan sairastunutta lasta. Myös muualla työskentelevällä vanhemmalla on oikeus palkalliseen tilapäiseen hoitovapaaseen.
Fysioterapeutin antama todistus hyväksytään nyt uutena vaihtoehtona työkyvyttömyyden osoittamiseen.
Työkyvyttömyydestä on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus, mutta se voidaan osoittaa myös muulla luotettavalla tavalla enintään viiden päivän ajalta tai työnantajan päätöksellä tätä pidemmältä ajalta, ellei poissaolon myöntäjä katso lääkärintodistusta erityisestä syystä tarpeelliseksi. Luotettava tapa voi olla esimerkiksi terveydenhoitajan, sairaanhoitajan tai nyt myös fysioterapeutin antama todistus.
Jos lääkärintodistukseen on merkitty, että työkyvyttömyys johtuu hedelmöityshoidoista, on työntekijällä oikeus palkalliseen sairauspoissaoloon kuten muissakin työkyvyttömyystilanteissa. Tämä on uusi määräys, joka tuo selkeyttä ja turvaa hedelmöityshoitoihin liittyviin tilanteisiin.
Raskaana olevalla tai synnyttäneellä viranhaltijalla tai työntekijällä on jatkossa oikeus keskeyttää aiemmin myönnetty opintovapaa enintään 105 arkipäivän ajaksi raskausvapaan ja/tai vanhempainvapaan vuoksi. Näiden perhevapaiden palkallisuus määräytyy työ- ja virkaehtosopimuksen mukaan.
Perhevapaiden päätyttyä opintovapaa jatkuu, jos alun perin haettua opintovapaata on vielä jäljellä perhevapaan päättyessä. Lisäksi työntekijällä on oikeus hakea ja pitää myöhemmin se opintovapaan osa, joka jäi keskeytyksen vuoksi käyttämättä (enintään 105 arkipäivää).
Raskaus- ja vanhempainvapaa on palkallista nyt myös tilanteissa, joissa raskaus päättyy ennenaikaisesti 154 raskauspäivän jälkeen eikä työntekijä tai viranhaltija ole ehtinyt hakea palkallista vapaata etukäteen. Näissä tapauksissa ei tarvitse noudattaa tavanomaista määräaikaa, jonka mukaan vapaa on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen sen aiottua alkamista.
Palkallisuuden edellytyksenä on kuitenkin, että muut raskaus- tai vanhempainvapaan palkallisuutta koskevat ehdot täyttyvät ja että vapaan hakeminen tapahtuu ilman aiheetonta viivytystä raskauden päättymisen jälkeen.
Aiemmin työpäivälle osuneet aviopuolison, rekisteröidyn parisuhteen osapuolen, vanhemman, lapsen, veljen tai sisaren hautajaispäivät ovat oikeuttaneet palkalliseen vapaaseen. Nyt palkallisiin vapaapäiviin on lisätty oikeus vapaaseen myös avopuolison hautajaispäivänä (siunauspäivänä).
Jos hautajaispäivä osuu vapaapäiväksi tai vuosiloman ajalle, siitä ei muodostu oikeutta vastaavaan vapaapäivään muuna ajankohtana.
Jatkossa on mahdollista vaihtaa rahaksi se osa vuosilomasta, joka ylittää 30 lomapäivää. Tämä edellyttää sekä työnantajan ja ammattiosaston solmimaa paikallista sopimusta että työnantajan ja työntekijän tai viranhaltijan välistä kirjallista sopimusta.
Sopimus voidaan tehdä aikaisintaan lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ja viimeistään vuoden kuluessa lomakauden (2.5.–30.9.) päättymisestä. Sovittu rahakorvaus maksetaan viimeistään sopimuksen allekirjoittamista seuraavan kalenterikuukauden aikana.
Kyseessä on määräaikainen sopimusmääräys, joka on voimassa 1.5.2025–28.3.2028.
Työnantaja ja työntekijä tai viranhaltija voivat yhteisymmärryksessä sopia siirtymisestä liitteessä 7 määritellystä työaikamuodosta joko yleistyöaikaan tai jaksotyöaikaan. Siirtymisen yhteydessä maksetaan kertakorvaus, jonka vähimmäismäärä on 750 euroa.
Yleistyöajassa on mahdollisuus joutuisaan ruokailuun työajalla, joten työsidonnaisuus vähenee kaksi tuntia viikossa.
Tehyläisistä liitteen 7 työaikamuodossa työskentelee muun muassa psykiatrian poliklinikoiden hoitohenkilöstöä, sosiaalityöntekijöitä ja ylihoitajia.
Useita aiemmin SOTE-sopimuksessa määräaikaisina olleita määräyksiä on nyt muutettu pysyviksi. Näitä ovat muun muassa seuraavat:
Rekrytointikieltoa koskeva määräys, eli työnantaja ei saa estää tai rajoittaa työntekijän mahdollisuutta vaihtaa työnantajaa muulla tavoin kuin mitä työsopimuslaissa on säädetty. Määräys turvaa työntekijän oikeuden siirtyä toisen työnantajan palvelukseen. Sopimusmääräys vahvistaa työntekijän asemaa ja edistää tasavertaista kilpailua työnantajien välillä.
Taustalla on Tehyn saama tieto useista tilanteista, joissa julkisen puolen työnantaja on pyrkinyt estämään työntekijän siirtymisen yksityisen sektorin palvelukseen esimerkiksi hankintasopimuksilla. Tällaiset sopimukset ovat rajoittaneet työntekijöiden vapautta vaihtaa työpaikkaa ja heikentäneet sote-alan tervettä palkkakilpailua.
Työnantajan lomauttaessa noudatetaan jatkossa kolmen viikon ilmoitusaikaa.
SOTE-sopimukseen perustetaan työaikatyöryhmä, jonka tehtävänä on kehittää yötyöhön ja jaksotyöhön liittyviä määräyksiä. Työryhmän tulee vuoden 2025 loppuun mennessä arvioida nykyisten jaksotyöaikamääräysten toimivuutta ja tarvittaessa neuvotella niihin parannuksia.
Työryhmä alkaa valmistella kokeilua, jossa säännöllisesti yötyötä tekevien työaikaa lyhennettäisiin. Esimerkiksi kuuden viikon työaikajaksolla säännöllinen työaika olisi 6x36 tuntia eli yhteensä 216 tuntia. Kokeilu toteutettaisiin ajalla 1.6.2026–31.10.2027.
Samalla työryhmä seuraa määräysten toimivuutta ja valmistelee mahdollisia uusia kokeilumääräyksiä, joissa käytettäisiin nykyistä pidempää työajan tasoittumisjaksoa ja ylityön muodostuminen ei olisi jaksotyöaikatyyppistä.
Lisäksi työaikatyöryhmän tehtävänä on selvittää ja neuvotella 1.10.2025 mennessä toimiva ja oikeudenmukainen ratkaisu tilanteisiin, joissa palvelussuhde alkaa tai päättyy kesken työaikajakson, tai kun työsuhde kestää koko jaksoa lyhyemmän ajan.
Sosiaali- ja terveydenhuollon opintoihin sisältyvää harjoittelua selvitetään uudessa työryhmässä, jonka tehtävänä on tarkastella muun muassa harjoittelun palkallisuutta ja nykyisiä korvauskäytäntöjä. Työryhmä selvittää, millä periaatteilla korvausta tällä hetkellä maksetaan opiskelijoille, jotka eivät ole työsuhteessa harjoittelun aikana.
Lisäksi kartoitetaan pakollisten harjoittelujaksojen määrät ja sisällöt eri tutkintojen osalta, mukaan lukien mahdolliset meneillään olevat tutkinto- tai koulutusuudistukset. Työryhmä selvittää myös, kuinka paljon harjoittelua tehdään työsuhteisena eli opinnollistettuna työnä.
Työryhmän muistio sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden pakollisista harjoitteluista valmistuu 31.5.2026 mennessä, ja se toimii tausta-aineistona palkkaustyöryhmän työskentelylle.
Palkkaustyöryhmä jatkaa edellisellä sopimuskaudella aloitettuja neuvotteluja uuden palkkausjärjestelmän kehittämiseksi. Tavoitteena on korvata nykyinen tehtävien vaativuuden arviointiin perustuva malli ns. tasopalkkamallilla. Uuden mallin suunnitteluun voidaan tarvittaessa sisällyttää myös simulointia.
Työryhmä seuraa 1.2.2024 voimaan tulleen liiteuudistuksen käytännön toteutusta ja antaa siihen liittyvää ohjeistusta tarpeen mukaan.
Mikäli tasopalkkajärjestelmä otetaan käyttöön sopimuskauden aikana, palkkaustyöryhmä vastaa käyttöönoton seurannasta ja ohjauksesta. Työryhmä arvioi myös mallin jatkokehittämisen tarpeita. Tavoitteena on, että uusi järjestelmä tunnistaa nykyistä paremmin työssä vaadittavan osaamisen ja vastuun.
Työryhmä voi neuvotella myös palkkausjärjestelmän muista osista, kuten työkokemuslisästä, henkilökohtaisesta lisästä sekä suoritepalkkauksesta.
Työharjoittelun palkallisuuteen liittyvät kysymykset otetaan käsittelyyn sen jälkeen, kun asiaa selvittävän työryhmän muistio aiheesta on valmistunut.
Suojelutyöstä ja työtaistelun aikaisesta hätätyöstä maksettavasta palkasta kunta- ja hyvinvointialalla laadittiin erillinen työ- ja virkaehtosopimus.
Suojelutyön ajalta maksetaan tuntipalkkaa. Suojelutyötä tekevällä on oikeus saada vähintään 1,3 x kertainen tuntipalkka laskettuna hänen varsinaisesta palkastaan. Tämän lisäksi suojelutyön ajalta maksetaan mahdolliset epämukavan työajan korvaukset sekä lisä- ja ylityökorvaukset työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisesti. Edellä mainitut korvaukset lasketaan yllä mainitusta suojelutyön tuntipalkasta.
Työtaistelun aikana teetetystä hätätyöstä maksetaan palkkaa samalla periaatteella.
Ajalle 1.8.2025–31.12.2026 perustetaan määräaikainen työryhmä, jonka tehtävänä on valmistella poikkeusoloja koskevat erityismääräykset. Työryhmä valmistelee työ- ja virkaehtosopimuksesta poikkeavia ehtoja tilanteisiin, joissa valtioneuvosto toteaa poikkeusolot ja ottaa valmiuslain käyttöön.
Valmisteltavat määräykset voivat koskea esimerkiksi vuosilomien siirtoa, työaikojen järjestelyjä, irtisanomisajan pidentämisestä maksettavia korvauksia sekä paikallisen sopimisen mahdollisuuksia. Työssä otetaan huomioon myös mahdolliset muutokset valmiuslakiin.
Uudet määräykset on tarkoitus ottaa käyttöön loppuvuodesta 2026, kun uudistettu valmiuslaki on valmistunut.
Tehy edustaa suurinta osaa SOTE-sopimuksen piiriin kuuluvista työntekijöistä. Sinunkin kannattaa kuulua joukkoon, joka neuvottelee juuri sinun työehdoistasi.
Meillä tehyläisillä on myös yhteistä rohkeutta ja tahtoa toimia, kun tilanne sitä vaatii.